Kun Jyväskylä lähti kehittämään Areena-hankettaan, se mietti
ensin omat tarpeensa ja asemakaavoitti alueen ja järjesti kilpailutuksen
mahdollisille rakentajille ja rahoittajille. Päätoimija ehdokkaita oli
kymmenen, joista valittiin toteuttajat. Kaupungilla oli omat tavoitteet ja
näkemys riskeistä.
Hämeenlinnalla ei ole mitään näkemystä, kun rustasi
yhteistyösopimuksen kehittäjien kanssa. Kun itse ei saatu Engelinrantaa rakennutetuksi,
ulkoistettiin ongelma. Areena-projekti voi onnistua, jos kaupungilla itsellään
on selkeä näkemys mitä se haluaa, saadaan aikaan neuvottelut ”reilusta
kaupasta” ja kaupunginjohto ja virkamiehet osaavat johtaa ja hoitaa
vastuullisesti projektia. Ihan ensin pitäisi vahvistaa mitä itse halutaan. Sitä
ei pidä kysyä kehittäjiltä. On ihan eri
luokan kysymys kuin Lotta-patsaan pystytys. Alku ei näytä lupaavalta.
Julkisuudesta saa ihan hölmön kuvan kunnan touhuilusta.
Juha Isosuo sanoo Hämeen sanomissa 22.02., että kuka tahansa
voi suunnitella erilaisia rakennuksia. Esittäisin vankilan rakentamista
Hämeensaareen. Perusteena se, että valtio maksaa, eikä kaupungille jää
mahdollisuutta hukata kuntalaisten rahoja, eikä tarvitse katsella, kun
poliitikkoja ja kaupungin johtoa viedään taas kerran kuin pässiä narussa.
Hämeenlinnan kaupunkirakennelutakunta kävi tutustumassa ja
vaikuttui hankkeesta. Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Vesala perustelee
Hämeenlinnan Areenahanketta mm. siksi, että Areenasta tulee hyvä melusuoja alueen
asunnoille. Toisaalta Engelinrantaa on vastustettu sillä, että ilmansaasteet
valtaavat keskustan, kun isot tornitalot estävät tuulen Vanajanaselältä. Juha
Isosuo vakuuttaa, että mitään sitovaa ole sovittu, vaikka onkin sovittu. Jossakin
vaiheessa tarvitaan hänen mukaansa uusi jäähalli. Pasi Vesalan mukaan hanketta ei
kannata miettiä HPK edellä, kun muutakin on suunnitteilla. Lulu Ranne ryttää
hankkeen, kunta saa 65 miljoonan laskun ja tuottoja, jotka ei toteudu.
Valtuutettu kirjoittaa, että lakia on rikottu, kun ei ole kilpailutettu. Juha
vastaa, että palturia, laki ei koske tapausta. Kaupunginjohtajakin haahuilee
jostain sanomaan, että hyvä juttu se on.
Mielipuolista ja ammattitaidotonta. Hämeenlinnassa on tapana
umpipolitisoida isot projektit. Tappelun
tiimellyksessä unohtuu kuntalaisten etu. Uskomus vastaan uskomus. Aloitetaan
ottelu ennen kuin edes tiedetään mistä on kysymys. Lähdetään juoksemaan jonkun
ulkopuolisen liekanarussa ja hoetaan, ettei mitään ole sovittu, kunnes
yht´äkkiä onkin kaikki sovittu ja valtuustolle kerrotaan mitä poliittiset
ryhmät ovat sopineet. Paketin palaset kootaan kabineteissa. Kuntalaiset
pidetään sivussa.
Kunnan luja usko vie
harhaan
Sunny Car Center-projekti eteni uskomusten varassa, Markku
Ritaluoman ja Iisakki Kiemungin ja Hämeen sanomien päätoimittajan
johdatuksella. Kaupunginhallitus ja valtuusto hurahtivat uskoon. Mitä
opittiiin? Ehkei mitään. Valtuutettu Leinikka kirjoittaa sanomien
mielipidesivuilla 25.02. edelleen, että maineriskin realisoituminen kaatoi
autokaupan. Trumpilainen tosiasioiden vääristäminen ei lupaa hyvää Areenaa
koskevalle päätöksenteolle. On Juhan kupla ”kaikki käy” ja Lulun kupla ” mikään
ei käy” ja kumpikin taho ryhmitttyy ottelemaan ja tukemaan oman ryhmänsä
uskomuksia. Tehdään joko valtuutettu Leinikan tavalla, että taasko
mustamaalataan ja rikotaan yhteishenki tai taputtamalla Lululle: hyvä näytä
niille.
Sitten uskottiin, että Kantolan tapahtumapuisto on Euroopan
johtava konserttipuisto. Näin kaupunginjohtaja ilmaisi asian näyttävästi Hämeen
sanomien etusivulla. Tulisi vetovoimaa kaupungille. Tuli vähän iloa asukkaille,
muttei mitään suurta kaupungille. Suuret puheet eivät kaupungin kasvua rakenna.
Ainakin tämä asia olisi syytä oppia.
Sitten julistettiin uskomusta, että oltaisiin kasvukäytävän
keskus ja väki ryntäisi kaupunkiin. Tampere, Turku ja Helsinki kasvavat, ei
Hämeenlinna. Nyt on heittäydytty raidehankkeiden varaan. Voi olla, että samat
tahot hyötyvät. Muutama mummo muuttaa liitoskunnista ehkä keskukseen, kun
palveluita karsitaan ja kaupungin virkamies laittaa taksien käytön kuriin. Mitä
on opittu. Ehkä ei mitään.
Sitten Erkki Korhonen tuli vetämään Sibeliuksen
syntymäkaupunkisäätiön toimintaa. Taas puhuttiin suuria kulttuurikaupungin vetovoimasta ja maailman
valloittamisesta. Miljoonat valuivat käsistä, selvitystilalla vältettiin
konkurssi ja viimeinen muutaman sadantuhannen lasku kaatui kaupungin syliin.
Poliitikkoja ja kaupungin virkamiehiä vietiin taas kuin pässiä narussa. Mitä
opittiin. Ehkä ei mitään, kun ei ole tohdittu edes arvioida mikä meni pieleen.
Viime ajat on uskottu, että kerrostalot rannoilla pelastaa
kaupungin. On kuultu rakentajien toiveita ja annettu tukea. Seitsemäs
tammikuuta Juha Isosuo markkinoi väkevästi Hämeen radiossa YIT: n asemanrannan
asuntoja. Jos Jan Vapaavuori tekisi samoin, syntyisi kohu markkinoiko vain yhtä,
ei yhtäkään vai kaikkia ja kuuluuko kaupunginjohdon virkavelvollisuuksiin.
Hämeenlinnan kokoomuslaiselta apulaiskaupunginjohtajalta ei edes edellytetä
sivistysporvarin tapoja, eikä hänen oma moraalinsa siihen yllä.
Asunnonmyyntiongelmaa ei voi hävittää millään taikatempulla. Voi olla, ettei 15
kerroksinen talo viihdekeskuksen ja moottoritien kupeessa ei vaan vedä, kun
pitäisi vielä maksaa pääkaupunkiseudun hintoja.
Kehitysyritysten vetäjän lupasivat kaupungille viiden
miljoonan tuottoja vuodessa. Se on saman verran kun kaupungin viime vuoden
budjetti tulee ylittymään lastensuojelutoimen osalta. Kunta ja johtava
virkamies ei hallitse kilpailuttamista. Kuntaa vedätetään kahdella
jälkilaskulla yhteensä viisi miljoonaa. Selitykset ovat aina hyviä, toimitaan
tärkeän asian puolesta. Niin on tehty vanhusten hoivapalveluissakin. Jos ei osata hallita kustannuksia, on huono
keino paikata aukkoja riskisijoituksilla tai lapioimalla lisää kuntalaisten
rahaa. Asia pitäisi selvittää perin pohjin, lasten etua vaarantamatta.
Sijoittajien todellisuus
Jotta sijoittajat ovat valmiita sijoittamaan pääomia
projektiin, tulee suunniteltujen palvelujen ja rakentamisen olla kannattavaa.
Kehittäjät haluavat varmasti sopia asemakaavasta, ennen kuin tekevät mitään
sijoituspäätöksiä. Jos rakennusoikeutta ei ole riittävästi, menee puihin. Mitä
kunta voi luvata ennakkoon, kun valtuusto päättää hankkeesta ja kaavasta
myöhemmin? Miten ihmeessä kunta voi
siirtää kaavoitusmonopolinsa yksityiselle toimijalle ja vielä ilman
kilpailutusta?
Myös HPK ja kunta joutuvat keskustelemaan kehittäjien kanssa
ennen kuin valtuusto tekee päätöksiä. Mitä HPK haluaa, mitä maksaa, mikä on
kunnan tuki, miten käy vanhalle hallille. Sijoittajat haluavat tietää mikä on
hallibisneksen tuotto ja jatkuvuus ennen kuin harkitsevat sijoittamista. Jos
tosissaan tehdään uutta Areenaa, ei kai voida olla puhumasta sen tarpeesta ja
realistisuudesta ja odottaa vuosia.
Mitään sijoittamista tuskin tapahtuu, ellei sijoittajille
käy selville miten kunta sitoutuu käytännössä hankkeeseen. Tämä voi olla suoria
käyttömaksuja, osakkuutta, tai takauksia. Pysäköinti ja liikenneyhteydet on
oltava selvillä ennen kuin sijoittajat liikkuvat. Tehdäänkö toriparkki kaikesta
huolimatta tai juuri Areenan vuoksi, vaikka siitä ei ole tehty vielä edes
päätöksiä? Jos sanotaan, että parkkipaikat löytyy Hämeensaaresta, niin
rakennetaanko rannalle parkkitalo?
Mahdollinen projekti pitää arvioida osana kaupungin
taloutta. Raidehankkeet vaatinevat kymmeniä miljoonia. Sairaalan rakentamisesta
tulee omat kulut. Koulut ja tiestö vaatii omat rahansa. Samoin vanhukset ja
lapset. Eikä liitoskuntiakaan voi jättää oman onnensa varaan.
Uuden Areenan palvelut maksavat käyttäjät ja veronmaksajat.
Ei ole mitään ilmaispalveluja. Maksuissa on mukana myös pääoman tuotto
sijoittajille. Sähköverkkomaksu on esimerkki siitä, että voi tulla kalliiksi.
Ja kun on kerran lähdetty leikkiin, ei voi enää palata vanhaan.
Kaupungin jämäkän johtajuuden puutteessa koko projekti voi epäonnistua. Sijoittajat saavat tuottonsa. Veronmaksajat maksavat. Ranta rakennetaan sijoittajien ehdolla. Pahimmillaan kunnalla on käsissään kaksi jäähallia, jälleen uusi keskusta, tyhjiä asuntoja ja kituva Goodman ja edelleen ränsistyvä ykköskortteli. Parhaimmillaan syntyy kokonaan uusi, laaja ja yhtenäinen, viihtyisä keskusta ja ranta-alue. Sitä ei voi tilata miltään ulkopuoliselta taholta. Kaupungin on se itse luotava, osaavat kehittäjät mahdollisesti tukena.
Johtuen kunnan taipumuksella toimia sinisilmäisten uskomusten varassa, olisi turvallisempaa ehkä rakentaa Hämeensaareen vankila. Valtio maksaisi rakennuskulut ja käyttökustannukset. Voisi jättää ilmarakoja tuulen käydä Vanajalta ja rakentaa moottoritien kylkeen elinkautiseen tuomituille kunnon bunkkeri melusuojaksi asukkaille.
Simo Leivo, Kalvola
Kommentit
Lähetä kommentti